Urbaania omavaraisuutta: Pelkkää säästöä?

Maaliskuu startataan omavaraisuus kirjoituksella vaikka tänä vuonna osallistunkin sarjaan kevennetyllä versiolla. Syynä tähän on semmoinen iloinen uutinen, että me odottelemme J:n kanssa esikoistamme syntyväksi 12. toukokuuta. ❤️ Pieni tyttönen pitäisi olla tuloillaan ja hän on oikein toivottu ja odotettu lisä perheeseemme. Fokus on nyt viljelyjen sijaan vauvan tulossa ja oman haasteensa tuo myös juuri tuo lasketun ajan sijoittuminen parhaaseen toukotyö-aikaan. Täällä I-vyöhykkeellä toukokuun jälkipuolisko on aiempina vuosina ollut kiireisin hetki kylvöjen ja esikasvatettujen taimien istutusten suhteen. Viime vuonna taisin istuttaa suurimman osan taimista harson alle avomaalle 19.5. Toki viherpeukaloa kutkuttaa raskaudesta huolimatta ja suunnittelen viljeleväni hyötykasveja tänäkin kesänä. Yritän kuitenkin pitää määrät ja lajikkeet maltillisena sekä harkittuina kun en tiedä miten voimavarat riittävät sitten vauvan synnyttyä. Tässä tilanteessa ollaan ensimmäistä kertaa niin ei oikein edes tiedä mitä on odotettavissa!

Maaliskuun aihepiirinä on esikasvatukseen liittyvät härpäkkeet ja toisaalta omavaraisuuteen liittyvä raha. Esikasvatukseen palaan tarkemmin toisessa postauksessa ja jätän sen tänään vähemmälle. Raha sen sijaan on aiheena paljon tunteita herättävä ja omavaraisuudesta on monenlaisia harhakäsityksiä. Ilmaista ruokaa tuosta noin vain ja pari itänyttä vanhaa perunaa takaa loistavan sadon.. Ainakaan minun kohdallani tämä ei ole oikeastaan säästö eikä mikään vaan tuntuu, että epämääräiseen harhailuun ja harjoitteluun kuluu enemmän varoja kuin mitä sitten kesän aikana säästyy. Ehkä vielä joskus kehityn hyväksi viljelijäksi ja alan saada takuusadon vuosittain jos en kaikista lajikkeista niin ainakin joistakin jokaisena vuonna. Pohdiskeluista on syytä jättää heti kärkeen pois tuo siirtolapuutarhamökin hankintahinta, jonka kuolettaminen ”säästyneillä” vihanneskuluilla on täysin mahdotonta. Mökin olisin ostanut muutenkin kesänviettopaikaksi ja tämä kotitarveviljely on minulle harrastus. Ajattelinkin lähestyä aihetta listailemalla semmoisia vihannesten viljelyn kannalta mielestäni oleellisia juttuja ja niistä aiheutuneita kuluja ja jätän kaikki kukkapurkit ja perennat ja pihan kaunistukset suosiolla pois.. Niihin kun saa menemään kaikki liikenevät rahansa helposti. 

wp-15830062898458923172220006324539.jpg

Kesäparatiisi näyttää melko ankealta helmikuun märkyydessä.


Jopa täällä I-vyöhykkeellä on kasvihuone oleellisessa osassa arempien ja toisaalta arvokkaampien taimien kasvatuksessa. Pienestäkin kasvihuoneesta saa pulittaa muutamasta satasesta ylöspäin ja vain taivas on rajana. Minun onnekseni tontillamme tönötti vanha ja risa ansari, joka ei tosiaankaan ole se kaunein versio, mutta ajaa hyvin asiansa. Korvasin pari kevättä sitten rikkimenneet lasi-ikkunat kennolevyillä, jotka maksoivat muistaakseni 9 euroa kappale ja niitä tarvittiin neljä kappaletta eli yhteensä 36 euroa. Ei kummoinen kustannus kun ajattelee, että tomaatit, paprikat, melonit ja kasvihuonekurkut tekevät paljon paremman sadon katto päällänsä. Tosin itse olen toistaiseksi epäonnistunut joka vuosi kasvihuonekurkuissa, joten eipä tuokaan mikään takuu ole.

Viime kesä oli oiva opetus siitä, että jonkinlainen kastelujärjestelmä on hyvä olla olemassa. Pelkkä talteen kerätty sadevesi ei riittänyt alkuunkaan ja letkun varressa seisominen harva se ilta oli hyvin hermoja kiristävää hommaa. Kesän aikana käytinkin yhteensä noin 35 euroa tippukasteluletkuihin. Tulevana kesänä tarkoitus olisi pujotella pisin letku hyygelpenkkeihin kasvimaalle ja lyhyempi kasvihuoneeseen. Letkut kulkevat penkkejä pitkin ja sitten vaan hana auki kun haluaa kastella. Vesi alkaa suihkuamaan letkuissa olevista pienistä rei’istä. Kolmas letkuista oli rikki jo heti kärkeen, siitä sain rahat takaisin, mutta sen saisi ehkä vielä hyödynnettyä jossain. Letkujen lisäksi tilasin suomalaista tuotantoa olevan juurikastelijan, joka tökätään maan sisään. Tämä on tehokas tapa kastella kun maanpinnalta tapahtuvaa haihtumista ei esiinny. Juurikastelija maksoi postikuluineen noin 45 euroa ja se on erityisen hyvä silloin jos on esimerkiksi nuoria hedelmäpuita tai marjapensaita, joita on pakko kastella ensimmäisinä vuosina. Se se vasta kalliiksi tuleekin jos pitää nuo taimet ostaa moneen kertaan. Siirtolapuutarhassa vedenkulutus menee kaikki yhteisestä potista, joka jaetaan jokaisen mökin kesken käytti vettä tahi ei. Vettä siis periaatteessa tulee loputtomasti suoraan Helsingin vesiverkosta, mutta tokihan pidin säästäväisyyden mielessäni ja kastelin vain iltaisin ja pyrin säännöstelemään parhaani mukaan. Halusin tämän asian mainita siksi, että tiedän monella tähän sarjaan osallistuvalla olleen todella tukala tilanne kaivoveden uhatessa loppua ja osa joutui jättämään kasvit kastelematta, jotta eläimille riittäisi vettä.

wp-15830062903486881189218163549529.jpg

Siinä se retkottaa: viime kesänä hankittujen hunajamarjojen suojaksi laitettu verkko. Jänöt olivat ehtineet jo tehdä tuhojaan. Hukkaan heitettyä rahaa vain siksi kun en ollut jaksanut/viitsinyt/osannut suojata paremmin.


Hyötyviljelyssä tarvitaan myös erilaisia harsoja ja suojakankaita. Hallaharson tyyppinen kangas suojaa pikkutaimia kylmältä sekä tuulen tuiverrukselta ja takaakin näin mukavan kasvuunlähdön. Ne ovat edullisia (alle kympin) hankkia ja kestävät useamman vuoden kunhan muistaa kiinnittää harsot hyvin ettei tuuli riepottele niitä rikki. Viime kesän valtaisan kaalikoi-invaasion kauhistuttamana ostin tulevalle kesälle myös kaaliverkon. Se on ohuempaa kuin harso eikä näin ollen lämmitä samoin, mutta päästää veden sekä uv-valon läpi. Kaaliverkko on vähän hintavampi hankinta, 10-30 euroa, mutta senkin pitäisi kestää useita vuosia ja minun kokemuksen mukaan kaalikasveja on mahdotonta kasvattaa alkukesästä onnistuneesti pelkästään taivasalla. Myöhemmin kesällä kaalikoiden populaatio pienenee eikä toukkia ole enää niin paljon eli jos on lämmin syksy niin kaali onnistunee myös keskikesän kylvönä ilman verkkoakin? Onnistuin parsakaalien kanssa näin ihan vahingossa toissa vuonna.

Hyötykasvien siemeniin saakin sitten uppoamaan niin paljon rahaa kuin vain taskunpohjalta löytyy. Harvinaisemmat jalostetut siemenet voivat maksaa hyvin esimerkiksi 6,90 euroa per neljä siementä, joista välttämättä ihan jokainen ei edes idä. Siemenkaupoilla höyrähtää lähes väistämättä ja kohta huomaa käsissä olevan ziljoona pussukkaa ja laskun huitelevan useissa kympeissä. Muutaman viljelyvuoden kokemuksella tiedän nyt jo vähän mihin lajikkeisiin kannattaa satsata ja kun on useampana vuotena kartuttanut kokoelmaansa alkaa olemaan jo vähän varastoakin. Esimerkiksi parsakaalin, pavun, punajuuren, herneiden sekä joidenkin yrttien siemeniä minun ei tarvitse tänä keväänä ostaa. Siemeniä ei kannata hamstrata kovin monen vuoden varastoa kerrallaan, koska itävyys usein huononee ajan myötä, mutta kyllä monet itävät vielä useampi vuosi pussiin merkityn exp-päivän jälkeenkin. Toki on mahdollista kerätä siemeniä myös itse kuten minulla on ollut tapana tehdä, mutta ainakaan tomaatin siemenet eivät ole tuottaneet ihan alkuperäisen emokasvin vertaisia taimia enää uudestaan. Sen sijaan paprikoiden siementen itävyys heikkenee mielestäni nopeasti (vuoden 2018 siemenet eivät itäneet lainkaan tammikuussa 2020), joten ainakin suippopaprikan siemenet suosittelen keräämään joka vuosi omista kasveista. Niissä en ole huomannut heikentymää jälkipolvissa. Olen käyttänyt tänä vuonna siementen hankintaan noin 20 euroa rahaa ja ostoslistalle päätyi kaksi F1-hybridi tomaattia, kasvihuonekurkku, talvikurpitsa, suippokaali, maissi, vesimeloni ja sokerimeloni. Näistä kaikista jää siemeniä myös ensi vuodelle ja toisaalta vielä pitäisi ostaa siemenperunat ja istukassipulit. Hyvä tapa säästää siemenkustannuksissa on se ettei kylvä koko pussia ”varmuuden vuoksi” vaan laittaa siemeniä aluksi maltillisesti itämään. Puutarhurikavereiden kanssa voidaan myös jakaa siemeniä tai osallistua siemenketjukirjeeseen, jonka kautta on mahdollista saada ilmaiseksi muille ylijääneitä siemeniä ja toisaalta jakaa omia ylimääräisiä muille tarvitseville. Tälla tavoin sain viime vuonna useampia lajikkeita varastoon ja kustannukset pysyivät maltillisina.

wp-15830062899526340810705464896152.jpg

Siemenketjukirje on oiva tapa kartuttaa lajivalikoimaa joutumatta pulittamaan itseään kipeäksi.


Onnistuneeseen viljelyyn tarvitaan vielä muutamia juttuja. Lannoitteita on kaupallisesti tarjolla vaikka kuinka paljon, mutta luonnonmukaisuus kiehtoo minua näissäkin. Tutustuin viime kesänä bokashikompostointiin ja aion lannoittaa sillä myös jatkossa. Yksinkertaisimmillaan bokashiastian saa kahdesta sisäkkäisestä ämpäristä, joista ylemmän pohjaan tehdään reikiä, jotta suotoneste pääsee valumaan alempaan astiaan. Lisäksi tarvitaan bokashirouhetta (noin 10 euroa per kilo) ja kansi, jonka tulee olla tiivis. Ei siis tarvita mitään kuuden kympin bokashiastiaa vaan diy versiolla pärjää oikein hyvin. Bokashista hyödynnän nimenomaan sen ravinnerikkaan suotonesteen, joka valuu alempaan ämpäriin. Tämä neste on hyvin tykkiä tavaraa ja se pitää laimentaa reilusti ennen kasveille antamista. Isommat alat kasvimaalla ja -huoneessa lannoitan levittämällä kompostia suoraan maan päälle ilman mitään kääntämisiä (No dig-menetelmä). Esikasvatukseen tarvitaan jos jonkinmoisia purkkeja, mutta niissä voi hyvin käyttää kierrätystötsiä. Tarkoitukseen käy kaikki mahdolliset jugurttipurkit ja maitotölkit. Nämä ovat itseasiassa mielestäni parempiakin kun kaupan turveruukut tai ne edullisemmat esikasvatuspurkit. Mielikuvitus käyttöön vaan niin näihin ei rahaa tarvita. Viimeisenä ostoslistalle päätyy kenties ainakin pieni määrä multaa. Esikasvattaa voi myös itse tehdyssä kompostimullassa, mutta itse olen kokenut helpommaksi ostaa kaupasta pussimultaa. Sitä kun ei paria pussia enempää esikasvatukseen mene.

Jos sitten haluaa miettiä asioita rahan säästön kannalta niin ainakin omien viljelysteni väittäisin olevan luomu-tasoisia. Kilohintoja voisi verrata siis kaupan luomutuotteiden hintoihin. Peruna ja porkkana nyt on edullisia ympäri vuoden, mutta esimerkiksi kotimaiset uudet luomuperunat kesäkuussa on jo hintavampia. Itse kasvatetuilla marjoilla pääsee reilusti voiton puolelle, ne kun ovat kaikenlisäksi usein monivuotisia, joten taimia ei tarvitse jatkuvasti ostella. Voiton puolelle pääsee myös yrteillä, joiden siemenet ovat pääosin edullisia ja niitä voi säilöä huoneenlämmössä kuivatettuna tai pakastamalla. Lehtikaalista, yrteistä ja naateista voi tehdä viherjauheita talven varalle, joiden hinnat on kaupasta ostettuna aika korkeita. Meillä ei syksyn ja talven varalle säilynyt oikeastaan muuta kuin hedelmäsoseita, mehuja, hilloja ja punajuurta säilykkeenä. Nämä ovat edullisia kaupassakin, mutta mikäli pakastinta joudutaan pitämään päällä ympäri vuoden muutenkin on luomutasoiset sokerittomat hedelmäsoseet mukava lisä ruokavalioon. Mehujen ja hillojen kulutus nyt yleensä on suht vähäistä, mutta itse tykkään keitellä mehukeittoa ja syödä sitä puuron päällä vuoron perään noiden hedelmäsoseiden kanssa. Villivihannekset on muuten oikeasti pelkkää säästöä, niitä kun voi keräillä vaikkei sen kummempia tiluksia olisikaan. Esimerkiksi vuohenputkea kasvaa riesaksi asti ja näin sitä myytävän helsinkiläisessä k-kaupassa sata grammaa hintaan 4,90 euroa. Muoviin pakattuna tietysti.

Myös kotimaiset kirsikkatomaatit on suht hintavia kasvatuskustannuksiin verrattuna kesälläkin ja luomu suippopaprikat samoin. Ja jos raha-ajatusta laventaa sellaiseen pohdintaan, että keräilisi omalta pihalta luomuna salaatit, tomaatit, kurkut ja kevätsipulit purkkiin, ostaisi kaupasta vaikka fetaa siihen kylkeen ja nautiskelisi tälläisen herkkuaterian työpaikan lounasruokailun sijaan on säästö yhdessä viikossa jo suuri. Kyse lienee vahvasti näkökulmasta. Kaikista parasta mielestäni on se, että kun piha pullistelee erilaisia kasviksia, hedelmiä ja marjoja tulee niitä myös syötyä rutkasti enemmän. Mikään ei ole niin ihanaa kuin mennä kasvihuoneeseen syömään auringon lämmittämiä makeita kirsikkatomaatteja mahan täydeltä.

Yhteenvetona tähän loppuun voisi sanoa, että pieniä summiahan nämä minulla on kun kaikki tapahtuu miniatyyri mittakaavassa. En saa suuria satoja säilöön ja joka vuosi osa tuotoksista menetetään milloin minkäkin sääolosuhteen tahi öttiäisen takia. Pahimmat talousfloppini puutarhaan liittyen oli ensimmäisenä kesänä ostamani kahdeksan euroa maksanut kilon siemenperunapussi ja seitsemän euroa neljästä tomaatin siemenestä. Siis miettikää monta kiloa ruokaperunaa saisi kahdeksalla eurolla?! Hulluutta, sanon  minä. Kuitenkin mökkipihamme tarjoaa meille suuren määrän ruokaa ja herkkuja kesän aikana. Uskon, että taloudellinen kannattavuuskin paranee tulevina vuosina kun perushankinnat on tehty ja taito kasvaa. Jo nyt koen meidän olevan vahvasti saantipuolella.

Tämmöistä pohdintaa rahasta tällä kertaa. Alta löydät linkit muiden omavaraisuusbloggareiden kirjoituksiin ja minun aiemmat kirjoitukset löytyvät blogista hakusanalla omavaraisuus.

Aurinkoista maaliskuuta, toivoo Javis

 

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/…/kasveja-annetaan…

Rouva Yrttinen https://rouvayrttisen.blogspot.com/…/penniton-ja-suruton…

Koivun juurella https://koivunjuurella.blogspot.com/…/suuntana-omavaraisuus…

Omavarainen https://www.omavarainen.fi/l/helmikuu2020/

Urban farming: https://finlandurbanfarming.blogspot.com/…/esikasvatus…

Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/…/omavaraisuutta-vuonna-2020…

Tsajut: https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-osa-3/

Puutarhahetki: https://puutarhahetki.blogspot.com/…/unelmana-omavaraisempi…

Sorakukka: http://www.sorakukka.fi/?p=990

Metsäläisten elämää: https://metsalaistenelamaa.blogspot.com/…/omavaraisempaa…

Korkeala: https://www.korkeala.fi/suuntana-omavaraisuus-2020…/…

Stellan kolmas luonto: https://www.stellankolmasluonto.fi/…/taloudellisesti…

Rakkautta ja maan antimia: https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/…/suuntana…

Oma tupa, tontti ja lupa: https://omatupajatontti.blogspot.com/…/kannattaako-tama…

 

 

24 kommenttia artikkeliin ”Urbaania omavaraisuutta: Pelkkää säästöä?

  1. Paluuviite: Raha omavaraisuudessa | Sorakukka

  2. Vuohenputkella ja esim. nokkosella on kyllä melkoiset kilohinnat kaupasta ostettuna 😀 Mutta tosiaan aloituskustannukset ovat melkoisia, eihän nuo meidän kanatkaan pysty ikinä munimaan niin paljon että maksaisivat kanalan ja tarhansa ”takaisin”. Toisaalta hyvä muistaa, että monissa kaupan tuotteissa ei ole huomioitu tuotannon todellista hintaa. Espanjan tomaateillakin olisi kilohinta ihan erilainen jos työntekijöille maksettaisiin palkkaa ja järjestettäisiin työolosuhteet Suomen säännöillä. Että mistä kaikesta on tingitty jos jokin on ”halpaa”. Onnea perheenlisäyksestä, siinä sitä onkin tärkeä ja rakas ”taimi” kasvamassa tänä vuonna ❤

    Tykkää

  3. Onnittelut tulevasta perheenlisäyksestä ❤ Mä asutan täällä kolmos vyöhykkeellä ja mä olen tavannut tehdä istutukset toukokuun ensimmäisellä viikolla.. Ehkä tämä outo talvi mahdollistaa sen, että pääsisit tekemään kylvökset jo huhtikuun puolella ja nautiskelemaan sitten rauhassa vauvan saapumisesta. Myös blumatin-automaattinen kastelujärjestelmä voisi olla hyvä kasvihuoneeseen, jos vaikka ei pääse paikalle kastelemaan.

    Tykkää

    • Jep, meillä ei olisi mitään kasvatus mahdollisuuksia ikkunalaudat pois lukien ellei olisi tuota sp-mökkiä. Parvekkeellakin saa jo viljeltyä monenlaista, mutta meillä ei ole sitäkään ja toisaalta niin vilkkaasti liikennöity katu vieressä ettei oikein haluttaisikaan tämmösellä sijainnilla viljellä mitään.

      Tykkää

  4. Lapset ja puutarha on kyllä mielenkiintoinen yhdistelmä. Lapsilla on ainakin meillä taipumusta tuhota vähintään puolet odotetusta sadosta milloin milläkin konstista, mutta mitenkään ei olisi pää kestänyt näitä kotivuosia jos ei olisi ollut tässä kotona jotain omaa paikkaa.

    Muihin harrastuksiin verraten viljelykset on ihanan vapaata. Ne on sidottu kalenteriin erittäin löyhästi ja kelloon ei ollenkaan. Minä olin useammankin kerran keskellä yötä kitkemishommissa toisella kädellä kärryä hytkyttäen kun ei vaavia sattunut nukuttamaan muuten kuin liikkuvassa kärryssä.

    Tykkää

  5. Paljon onnea tulevasta perheenlisäyksestä! Yllättävän paljon vauva-aikanakin pihalla voi saada aikaiseksi. Meillä lapset nukkuivat hyvin vaunuissa, joten oli helppoa samalla itse touhuta pihalla. Taaperon kanssa se sitten olikin jo haastavampaa, kun kaikki mahdollinen oli menossa suuhun.:) Ihania aikoja teillä on varmasti luvassa ja on kiva, kun jo lapsesta lähtien on mahdollisuus seurata oman sadon kasvua. Aurinkoista maaliskuun alkua!

    Tykkää

  6. Paljon onnea tulevasta perheenlisäyksestä! Meilläkin oli kaksi kevätvauvaa, tosin toisen piti syntyä juhannuksen aikoihin, mutta syntyikin pari viikkoa etuajassa. Liekö syytä ollut äidissä, joka innolla haravoi pihaa ja laitteli kasvimaata… 😀 Huonounisen esikoisen kanssa puutarhapuuhista ei tullut yhtään mitään, jos ei joku toinen ollut hänen kanssaan koko ajan. Kuopus sen sijaan nukkui pitkät päikkärit vaunuissa, joten itsekin ehdin möyriä enemmän puutarhassa. Toivottavasti teidän pikkuneiti on yhtä puutarhaystävällinen tapaus 🙂 Aurinkoista kevättä!

    Tykkää

    • Kiitos! ❤️ Uskoisin kyllä, että aikaa järjestyy ainakin tarpeellisimpiin puuhiin. Monet ovat juuri varoitelleet, että vauvat on niin erilaisia, joten lopullisen varmuuden saa vasta sitten kun hän on täällä. Täytyy opetella netistä tapoja miten voin sitoa vauvan selkääni kuin afrikkalaisnainen konsanaan ja ei kun rikkaruohoja nyppimään 🤣

      Tykkää

  7. Heiii! Aivan ihana huomata että siemenkirjeketjuun mukaan sujauttamani pussit kelpasivat. Tunnistan kuvasta omiani 😀 Mietin pitkään kehtaanko laittaa perushömppää mukaan mutta kannatti se.

    Kasvihuoneen kanssa kamppailen itse. Ostin suht edukkaan kasvihuonetunnelin mutta nähtäväksi jää onko se nyt hyvä vai huono hankinta. Tilaa olisi ruhtinaallisesti ja toivonkin että saataisiin kunnon tomaatti satoa. Itse tehty ketsuppi ja tomaatti murska kutkuttaa kovasti

    Tykkää

    • Mun mielestä oli ihanaa kun kirjeessä oli myös ihan perusjuttuja. Kaiken ei tarvitse olla niin erikoista aina ja toisaalta tuolla tavalla on helppo kokeilla myös itselleen vieraampia juttuja. Mulla oli Hyötykasviyhdistyksen puodissa aika monta pussukkaa kädessä jotka palautin takaisin hyllyyn kun tajusin loppusumman hipovan pilvissä.

      Toivottavasti teidän kasvihuone osoittautuu hyväksi ratkaisuksi. Uskoisin, että kunhan se nyt ei ”joka tuulen mukana lennä” niin saat merkittävästi paremman sadon kuin taivasalla. Teillähän oli niin viileääkin viime kesänä, että monet kasvit hyötyvät taatusti katosta yläpuolellaan.

      Tuo ketsuppijuttu on muuten mielenkiintoinen: mun mielestä nuo itsekasvatetut tomaatit on niin ylivertaisen hyviä että minä/me syödään ne kaikki sellaisenaan. 😀 En raaski tehdä niistä mitään jatkojalosteita. Täytyy varmaan kuitenkin joskus tehdä ainakin pieni erä, koska siitäkin voi tulla aika taivaallisen hyvää..

      Tykkää

  8. Paljon onnea vauvauutisten johdosta ❤️Mä olen hullaantunut tomaattien kasvatukseen ja viime kesänä sato oli niin valtava, että tein osasta valmista tomaattikastiketta pakkaseen. Kokeilin myös ketsuppia ja osan säilöin viileässä niin, että viimeiset omat tuoreet tomaatit syötiin vasta marraskuussa. Se tuntui kyllä hienolta! Mutta mulla on tomaatin kasvatukseen iso kasvihuone, ilman sitä sato jäisi paljonpienemmäksi.

    Tykkää

    • Mä en oikein raaski keitellä tomaatteja kastikkeiksi vaikka ihan hyvän sadon sainkin. Popsin ne siltäänsä. Täytynee joku kerta kyllä kokeilla, maku on varmaan aika bueno kun raaka-aineet on jo itsessään niin hyviä. Ja ennen kaikkea tietää, ettei yhtäkään työntekijää ole riistetty sen soossin teossa.

      Tykkää

  9. Siemenet ovat kyllä niiiin vaarallisia, niihin saa menemään paljon rahaa kun kaikkea haluaa kokeilla. Itse yritän opetella siementen keräämistä, mutta hidastahan se on, eikä aina onnistu. Itse vertaan omaa kotiani usein siirtolapuutarhamökkiin, hinta oli saman verran, mukavuudet tällä hetkellä samaa luokkaa, samat neliöt, mutta pihaa ehkä vähän enemmän. Oikein harmittaa että moni kasvattaa enimmäkseen kukkia, ei saa siirtolapuutarharetkillä oikein ideoita omaan pihaan.

    Tykkää

    • Jep, välillä tuntuu, että siirtolapuutarhat uhkaa mennä ”miniomakotialueiksi” ulkonäöltään. Tyylikkään harmaita mökkejä rivissä ja pihat katettu isoilla terassialueilla. Noh, jokainen saa tietenkin tehdä niinkuin haluaa, mutta olisi kiva että alkuperäinen aate pidettäisiin mielessä. Eli kaupunkilaisille mahdollisuus kasvattaa omaa ruokaansa. Tähän ei mielestäni yksi omenapuu oikein riitä. 😀 Harvoin näkee enää isoja kasvimaita.

      Tykkää

  10. Tippakastelua olen itsekin harkinnut kasvihuoneeseeni. Letkukin on jo valmiina, sain sen roskalavalta, kun ammattiviljelijä ei enää tarvinnut. Jäi vain asentamatta viime kesänä. Ehkä ensi kesänä sitten.

    Taloudellisuuden ja kannattavuuden laskeminen on toisaalta ihan mahdotonta näissä omissa puutarhasteluissa. Samalla, kun käyttää aikaa puutarhassa, jää käyttämättä aikaa ehkä johonkin kalliisempaan juttuun tai jää hankkimatta muita turhakkeita kotiin. Pitäisi osata ottaa huomioon siis nämä säästyneet kulut. Ei tarvitse istua kahvilassa, kun voi rentoutua multaa tonkimassa jne. Kymppi menee nopeastikin per kahvikerta, esimerkiksi. Kaikki harrastaminen maksaa jonkin verran. Ei tarvitse mennä kuntosalille, eikä jumppaan, kun on pari tuntia kaivanut kuoppia ja lykkinyt kottikärryjä. Taas selvää säästöä. Rahaa siis säästyy, vaikka sadon kautta laskettuna sadon ja ruuan hankintakulut eivät säästöjä osoittaisikaan niin kovin paljon.

    Ja vielä kaiken päälle saa ihania tuttavuuksia, ulkoilmaa ja mielenrauhaa! Huipputärkeitä juttuja.

    Tykkää

  11. Paluuviite: Ite tein ja säästin - omavaraisuus ja raha - ku ite tekee

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s