Ponnisteluni omavaraisuuden eteen ovat lähteneet hyvin käyntiin. Kahdesta aiemmasta viljelyvuodesta olen oppinut ettei esikasvatusten osalta oikein pädekään se juttu aikaisesta linnusta ja madosta vaan pikkemminkin maltista ja valtista. Chilit ja paprikat toki vaativat pitkän esikasvatuksen, mutta monen muun osalta lyhyempi esikasvatus vaikuttaisi olevan helpompi ja parempikin. Tänä vuonna yksi omista teemoistani on myös pyrkiä tekemään asiat mahdollisimman helposti. Vaikka tällä hetkellä minulla onkin osa-aikaisen työn vuoksi aikaa ja jaksamista hyysätä kasvatuksiani mielin määrin, ei niin aina välttämättä tule olemaan. Senpä vuoksi suoraan maan päälle kasattavat kasvualustat ja muut pienet helpotukset työhön kiinnostavat kovasti.

Chilit ja paprikat ovat jo hyvässä vauhdissa. Patio red -paprikat laahaavat perässä tuossa oikealla.
Yksi esikasvatusta helpottava konsti on siementen idättäminen lautalla. Tapa on yksinkertaisuudessaan nerokas: astiaan laitetaan reilusti vettä, pala styroksia tai kuplamuovia kellumaan, suodatinpussi ja siemenet päälle. Lautan hyvä puoli on se, että siitä näkee suoraan mitkä siemenet itävät. Niiden annetaan kasvaa lautalla sirkkalehtivaiheeseen saakka ja sitten vaan purkitetaan. Minä en oikein ole koulimisen fani niin tässä säästyy siltä vaiheelta kokonaan. Väittäisin myös, että siemeniä kuluu näin vähemmän. Ihan pikkuruisten siementen kanssa lauttaidätys on vähän haasteellista jos haluaisi purkittaa kunkin taimen yksittäin, mutta esimerkiksi petuniat purkitin pieninä tupsuina. Kun on nähnyt mitkä yksilöt lähtevät parhaimpaan kasvuun voi muita sitten nyppiä pois.

Kuivaan suodatinpussiin voi kirjoittaa lajikkeet kuulakärkikynällä niin pysyy kärryillä mikä on mikin.

Ensin tulee pikkuinen valkoinen sirkkajuuri ja sitten alkaa varren ja sirkkalehtien vihertävä kasvu

Petunian siemenet idätyslautalla. Valkoiset itivät todella huonosti.

Muut petuniat alkavat olla jo mukavan kokoisia, mutta vasemmalla alhaalla on tuo yksi valkoinen rääpäle. Saas nähdä tuleeko siitä kunnon kasvia lainkaan.
Kasvivalintoja lähdin pohtimaan sillä silmällä mitkä hyötykasvit ovat meidän mielestä mieluisimpia ja herkullisimpia. Esimerkiksi lehtikaali on meillä sellainen, että oli se kuinka terveellistä hyvänsä jää se tässä taloudessa käyttämättä. Tavallinen keräkaali sitten taas on herkullista raasteena omenaviinietikan kanssa ja se tulee varmasti syötyä. Porkkanoita rakastan popsia sellaisenaan ja uudet perunat vievät kielen mennessään. Punajuuresta tykkään niin paljon, että lapsena äidin piti aina sanoa kuinka monta lohkoa etikkapunajuuria saan syödä. Olisin vedellyt puoli purkkia kerralla. Makeat kirsikkatomaatit on parhaita suoraan kasvihuoneesta syötynä ja paprikatkin ovat herkkua. Samoin kurkut. Salaattia ja sipulia meillä sen sijaan kuluu vähemmän, joten niitä laitetaan kyllä mutta ei suuria määriä. Miksi viljellä jotain mikä kenties jää käyttämättä.
Oikeastaan suurinta herkkua meille on mansikat. Niille onkin pyhitetty iso osa viljelyalueista ja tänä keväänä kokeilen vielä uutta kuukausimansikkaa, Rügeniä. Sen pitäisi tuottaa marjoja koko kesän. Ajattelin laittaa kuhunkin hyygeliin ainakin yhden ryygenin. Sopivathan ne nimiensäkin puolesta niin hyvin yhteen, heh. Hyygeleitä kun ei käännetä niin niissä voi kasvatella sulassa sovussa niin yksivuotisia kuin monivuotisiakin hyötykasveja. Muut mansikkalajikkeet on meillä pääosin polkaa. Ostin ensimmäisenä kesänä kuusi taimea ja sen jälkeen polka on tehnyt niin paljon rönsyjä, että olen saanut viitisenkymmentä alkua niistä. Melkoisen hyvä hyötysuhde mielestäni! Tein viimekesänä hyygeltekniikkaa mukaellen mökin itäseinustalle ison kohopenkin ja laitoin sinne useamman kymmentä polkarönsyä, mutta saapahan nähdä paljonko niistä on jäljellä kevään tullen. Talven aikana huomasin nimittäin, että jänikset ovat antaneet mansikoille kyytiä.

Jänojussit ovat pistäneet loppukesästä tehdyn mansikkapenkin uusiksi. Tämä kuva on syksyltä, nyt lienee vielä huonompi tilanne.
Viime kesän kohokohdaksi nousi itse viljelty vesimeloni ja niiden määrää haluan kasvattaa tänä vuonna. Yhdestä taimesta saa Suomen oloissa varmimmin kypsää syötävää kun antaa vain yhden raakileen jatkaa kasvuaan, joten vesimelonien kanssa taimia kannattaa olla useita. Minulla on meneillään täällä eksperimentti liittyen vesimelonin siemeniin ja teen taas kaiken päinvastoin kuin yleiset ohjeet kehottaa. Sen sijaan, että olisin ostanut pussillisen Sugar baby-lajikkeen siemeniä olen kerännyt siemeniä itse. Ja nakittanut työkaverinikin keräämään. Omat siemeneni ovat viimekesäisen kasvatuksen tulosta ja niiden kantaemo oli lounaskahvilan salaatista kerätty siemen. Ja verrokkiryhmässä on kaupasta ostetun suomalaisen vesimelonin siemenet. Tämä vesimeloni saattoi hyvinkin olla juuri sugar babyä, koska ilmeisesti ammattiviljelijätkin suosivat kyseistä lajiketta. Idätyskilpailun voitti reippaasti omat siemeneni, mutta kaupan siemenet itivät myös noin viikon myöhemmin. Nyt lukumäärät taitaa olla seitsemän omaa taimea ja viisi ”kaupan”. Katsotaan miten näiden kasvu jatkuu ja kummista tulee paremmin tahi parempaa satoa.

Oikealla itse keräämäni vesimelonin siemenet. Lopulta vain yksi jäi itämättä.

Nyt ne on jo aikamoisia hujoppeja.
Meillä on ollut tapana valita joku yhteinen teema jokaiselle tämän sarjan osalle ja nyt tulisikin jakaa parhaat kirja/blogi/lehti/tubettaja-vinkkinsä. Ihanaa Charlesia olen suitsuttanut jo aikaisemmin, joten hänen lisäkseen minulla ei ole yhtä suosikkia. Yleisesti voisin sanoa että etsin koko ajan aktiivisesti tietoa internetistä. Luen paljon blogeja ja katson youtube-videoita sekä puutarhaohjelmia. Kuulun useisiin facebookin ryhmiin ja aina kun huomaan jotain uutta ja kiinnostavaa alan tutkailla asiaa tarkemmin. Googlailen suomeksi ja englanniksi, koska usein tietoa löytyy enkuksi todella paljon enemmän kun suomen kielellä. Saatan lukea samasta aiheesta kymmenestä eri lähteestä ja sitten yhdistelen näistä oman näkemykseni asiasta. Ja lopun viimein teen kuitenkin oman pään mukaan meni sitten syteen tai saveen. Vinkkini muille tiedonjanoisille olisikin, että kokeile paljon eri kanavia ja kysele vinkkejä facebookissa. Jollain on aina uutta tietoa mistä ottaa vaarin ja perehtyä tarkemmin. Lähdekritiikki tulee säilyttää ja varsinkin torjunta-aine asioissa ei kannata suurimpaan osaan uskoa laisinkaan. Kotikonsteista mäntysuopa, etikka ja suolakin ovat pahasta ja jälkimmäiset muuttavat pikkuhiljaa maaperää suuntaan, jossa ei kohta kasva mitään. Mäntysuovalla saa pienen päärynäpuunsa voimaan vielä kirvahyökkäystäkin huonommin. Tästä on valitettavasti omakohtaista kokemusta. Oppirahoja, niinkuin sanotaan.
No, mutta seuraava postaus julkaistaankin toukokuussa ja silloin voi alkaa jo katselemaan kasvihuonetta sillä silmällä. Toivoisin, että olen saanut mökin ullakon remontin siihen mennessä valmiiksi ja hyygelpenkeille reunukset tehtyä. Sitten olisi aikaa ja energiaa perehtyä täysillä itse viljelyyn. Pienempiä projekteja unohtamatta, toki. Sarjan aikaisemmat osat löydät blogistani hakusanalla omavaraisuus ja alla on lista muiden bloggareiden tämänkertaisista aatoksista.
Aurinkoista huhtikuuta! Toivoo, Javis
- Urban Farming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2019/04/mita-maa-merkitsee-ruuantuotannolle-ja.html
- Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2019/04/omavaraisuutta-vuonna-2019-osa-3.html
- Tsajut https://tsajut.fi/suuntana-omavaraisuus-osa-3/
- Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2019/04/hyotytarhan-suunnittelu-omavaraisuus.html
- Korkeala https://www.korkeala.fi/?p=1918
- Jovelan talopäiväkirja https://jovelassa.blogspot.com/2019/04/hektinen-huhtikuu.html
- Maalaiskaupungin piha https://maalaiskaupunginpiha.blogspot.com/2019/04/suuntana-omavaraisuus-3-osa.html
- Riippumattomammaksi https://riippumattomammaksi.blogspot.com/2019/04/projekti-omavaraisempi-elama-2019.html
- Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2019/04/2019-suunnitelmien-eteneminen-14.html
- Metsäläisten elämää https://metsalaistenelamaa.blogspot.com/2019/04/omavaraisempaa-elamaa-2019-osa-3.html
- Sorakukka https://sorakukka.com/?p=159
- Laura eli Javis https://lauraelijavis.wordpress.com/2019/04/01/askeleitani-kohti-omavaraisuutta-osa-3-esikasvatus
- Maatiaiskanasen Elämää https://maatiaiskananen.blogspot.com/2019/04/varikasta-omavaraistelua.html
- Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2019/04/omavaraistelevaa-elamaa-2019-osa-3.html
- Palokankaan pientila https://palokankaanpientila.blogspot.com/2019/04/yhteispostaussarja-suunnitelmien.html?
- Alussa oli Vehkosuo https://vehkosuo.blogspot.com/2019/04/saajarki-ja-jaa-sarki.html
- Puutarhahetki – Suurien unelmien puutarhablogi https://puutarhahetki.blogspot.com/2019/04/unelmana-omavaraisempi-elama.html
- Pienenpieni farmi https://pienenpienifarmi.com/?p=508
- Iso-Orvokkiniitty https://iso-orvokkiniitty.fi/?p=1948
- Villa Koira https://kah-villakoira.blogspot.com/2019/03/kevat-keikkuen-tulevi-ja-pari-muutakin.html
- Mrs Sinn https://mrssinn.blogspot.com/2019/03/pienin-askelin-with-small-steps.html
- Torpan Tyttö http://torpantytto.com/2019/03/31/huhtikuu-kevatta-kohti
- Ku ite tekee http://www.kuitetekee.com/2019/04/01/omavaraisuuteen-liittyva-kirjallisuus/
- Luomulaakso https://luomulaakso.fi/polyttajapenkkisuunnitelma-etenee-lumesta-huolimatta/
- Saman otavan alla https://www.samanotavanalla.fi/?p=1975
- Caramellia https://caramellia.fi/huhtikuun-kirjavinkit/
- Airot ulapalla https://airotulapalla.blogspot.com/2019/03/kohti-omavaraisempaa-elamaa-osa-3.html
- Villa Kotiranta http://www.villakotiranta.fi/?p=1366
Paluuviite: #Suuntanaomavaraisuus: Puutarhaguruni – Pienenpieni farmi
Söimme viime vuonna kaupasta ostettua kotimaista vesimelonia ja se oli taivaallista. Jahka saan kasvihuoneen, niin on pakko päästä itsekin kokeilemaan. Aion siis seurata tarkasti kokeiluasi 🙂
TykkääTykkää
Hienoa, että on muitakin vesimelonista innostuneita 😄
TykkääTykkää
Paluuviite: Suunnittelun suuri suu – Sorakukka
Paluuviite: Huhtikuun kirjavinkit – Caramellia
Vesimeloni kiinnostaa täälläkin ja useana vuonna olen sitä yrittänyt kasvattaa. Toistaiseksi huonolla menestyksellä. Joko sen on kaivanut koira hengiltä tai sitten ovat iskeneet kirvat tai ihan vain liian kova tuuli ensimmäisinä vuosina ennen kuin opin suojaamaan sen riittävän hyvin pihallamme. Täytyy toivoa, että jonain vuonna onnistaisi ja päästäisiin satoon saakka. 😀
TykkääTykkää
Mulla on vaan yhden kesän kasvatuskokemus ja sattui lämpimin kesä pitkiin aikoihin niin jännityksellä odotankin nyt tulevaa. Onnistuuko taas vai ei..
TykkääLiked by 1 henkilö
Tuo lautalla idättäminen on niin kiinnostava juttu, että sitä on ehdottomasti kokeiltava, tälläinen laiskansutjakka koulija kun olen.
TykkääTykkää
Meitä on siis enemmänkin! 😄
TykkääTykkää
Mielenkiintoinen projekti tuo lautalla idättäminen. Siinä näkee tarkalleen mitkä siemenet itivät ja mitkä eivät. Pitääkin itse kokeilla joidenkin isompien siemenien kanssa. Sinulla on jo noin isot vesimelonit kun min en ole edes laittanut niitä vielä :).
TykkääTykkää
Joo, mulla ovat nyt juuri hyvässä vaiheessa kun kasvattelen niitä kasvihuonetta silmällä pitäen. Mä latvon ne tossa vielä kolmen lehtiparin jälkeen niin uskon, että ovat toukokuussa just passeleita
TykkääTykkää
Lauttavinkkiä pitää ehdottomasti kokeille. Näyttää mielenkiintoiselsta.
TykkääTykkää
Kannattaa. Siinä ei mene resursseja hukkaan eikä tarvii ihan heti alkaa mullan kanssa pulaamaan.
TykkääTykkää
Maltti ja valtti täälläkin teemana 😀 Viime keväänä olin ihan pulassa taimien kanssa, nyt yritän jotenkin järkeistää että saisin niitä sitten sopivalla rytmillä siirrettyä varsinaisille kasvupaikoilleen. Hunajameloni kuului viime kesän kokeiluihin, mutta siinä en onnistunut, taisi jäädä kesäkurpitsojen jalkoihin. Siemeniä taitaa olla kyllä jäljellä, jos nyt kokeilisi uudelleen. Mansikoiden laitto olisi muuten täälläkin edessä, viime vuonna ne jäivät kokonaan. Hoksasin että täällä on vanha pihakäytössä ollut kanin tms häkki, että jos laittaakin ne mansikat sinne sisälle niin pysyvät siellä turvassa herkkusuilta? 🙂
TykkääTykkää
Mä kans viime keväänä yritin saada 1.5 metriset tomaatit vietyä kotoa mökille niin ne piti kellistää auton takapekin jalkatilaan ja osahan siinä rytäkässä katkesi. Nyt pitäis olla pienempiä taimia sitten kun siirron aika on.
TykkääTykkää
Ja siis tuo häkki kuulostaa just täydelliseltä mansikkajemmalta 😄
TykkääTykkää
Vesimelonista haaveilen minäkin, mutta missä ihmeessä saan sen kasvamaan niin ettei peurat ja jänikset sitä syö?? Pakko se on yrittää. En ole vielä aloittanut mitään esikasvatuksia, tulen olemaan todennäköisesti auttamatta myöhässä taimien kanssa tänä vuonna.
TykkääTykkää
Ei se varmaan auta kun tehdä vesimelonille ja muille ekstraherkuille oma karsina 😄 Helsingissä oli pari vuotta sitten niin jäätävä citykani-ongelma, että täällä osalla on ihan semmoset kanaverkosta tehdyt häkit. Se on sitten eri asia jaksaako moiseen ryhtyä…
TykkääTykkää
Paluuviite: Omavaraisuuteen liittyvä kirjallisuus - ku ite tekee
Mahtavia taimia jo nyt. Meillä yllätti paprikan hitaus taas. Pitää kiireesti aloittaa jo seuraava kylvö kierros jotta kesällä edes jokusen saisi.
TykkääTykkää
Paprika on niiiiin hidas ja selkeästi sitten on vielä lajikekohtaisia eroja. Nopeiten kasvoivat suippopaprikat ja chilit.
TykkääTykkää
Hyvänkokoisia taimia! Idätyslauttaa kokeilin tänä vuonna ensimmäisen kerran ja sitäkin vain siitä syystä, kun en saanut siemenkirjeen ’Patio Red’ -paprikaa mullassa enkä kasvusammalessa itämään. Ei se kyllä itänyt lautallakaan. Ei huoneenlämmössä eikä lämpimän leivinuunin päällä. Kylvin ensimmäiset 9.2 ja maaliskuun lopussa viimeiset, yhteensä n.40 siementä. Yksikään ei ole itänyt. Sinulla näytti olevan niitä myös. Oletko saanut niitä itämään? Muiden siementen kanssa ei ole ollut ongelmia, joten mullassa ei pitäisi olla vikaa. Ihan ymmälläni olen. Luovutin jo ensimmäisten kylvösten kanssa ja kylvin muita siemeniä päälle. Enköhän tunnista, jos sieltä kevään mittaan paprikantaimia alkaa nousta 😀 Aurinkoista huhtikuuta!
TykkääTykkää
Moi Minna! Samasta siemenkirjeestä oli munkin siemenet ja iti todella todella hitaasti. Siis yli kuukauteen ei näkynyt mitään ja ajattelin, että noista ei tuu mitään mutta annoin niiden pötkötellä siinä lautalla edelleen kun odottelin muiden kasvua. Sitten kun muut oli jo sirkkalehdillä ja aloin purkittelemaan niitä, huomasin että yhdessä Patio Redissä on juuren alku. Mulla oli noin 15 siementä, joista kolme iti ja ne on nyt taimella, mutta tosi hitaasti kasvaa. Uskoisin siis, että siemenissä oli jotain häikkää. Kerään noista ensi vuodelle jos vaan saan satoa.
TykkääTykkää
Okei. Helpottavaa kuulla, että en ole ainut, jolla on ongelmia niiden kanssa. Maatiaiskanasen elämää -Hillevi laittoi ne siihen kirjeeseen ja hänellä olivat itäneet ongelmitta. Mietinkin, että olisikohan siemenet sitten kärsineet pakkasesta, sillä silloin kun kirje tuli tänne, niin oli just talven kovimmat pakkaset. Tosin toiset paprikan- ja chilinsiemenet, joita otin kirjeestä, lähtivät itämään supernopeasti. Mutta ehkä noissakin on sitten lajike-eroja pakkasenkestävyydessä. Vastasin muuten kommenttiin, jonka olit käynyt jättämässä ’Justa’-postaukseeni. Käy lukaisemassa, jos siitä olisi vaikka apua 🙂
TykkääLiked by 1 henkilö
Toi lauttaidätys onkin jännä juttu! En ole ennen törmännytkään! Itse liottelen kyllä siemeniä usein yön yli, mutta tuo ei ole käynyt mielessäkään. Kiitos vinkistä! 🙂
TykkääTykkää
Ole hyvä vaan. Mä törmäsin tuohon kun opiskelin chilin kasvatusta netistä. Se ilmeisesti vähentää myös ns. kypäräpäisyyttä eli sitä kun siemenkuori jää sirkkalehtien päälle jumiin. Lautta on ilmeisen suosittu noissa piireissä, mutta tuli myös mulle jäädäkseen 😃
TykkääTykkää
Ihania esikasvatettavia ja tosi vankan ja virkeän näköisiä taimia! Siellä onkin kaunista kukintaa ja herkullista satoa luvassa. Aurinkoista huhtikuuta!
TykkääTykkää
Toivotaan, että satoa ja kukkaa tulee. Vielä ehtii homman tyriä moneen kertaan niin petollinen on Suomen alkukesä. Aurinkoista kevättä sinullekin!
TykkääTykkää
Lauttaidätys näyttää vekkulilta ja kuulostaa siltä että voisi sopia minullekin kunhan alan joskus viljellä jotakin hyödyllistä… 🙂 Vesimeloni-kokemuksia seurailen mielenkiinnolla kans, miten etenee ja millainen tulos viljelylläsi sitten lopulta on!
TykkääTykkää
Joo, lautta on ehdottomasti tullut jäädäkseen 😊👍
TykkääTykkää
Voi jänes minkä teit! Meilläkin pyörii pitkäkorva takapihalla ja mietin valmiiksi sotasuunnitelmaa sitä vastaan ettei se popsi kaikkea mitä istutan. Heinä ei tunnu kelpaavan vaikka sitä etupihan puolella onkin.
TykkääTykkää
Onpas terhakan näköisiä taimia ❤ Tuo idätyslauttahan on nerokas keksintö! Itse olen vähän allerginen koulimiselle ja huomaan, että siemenjemmassani pyörii muutama pussukka sellaisia siemeniä joiden kylvämistä alitajuisesti välttelen kun siemenet ovat niin pieniä, että kylvö tarpeeksi harvaan on mahdottomuus… Mutta tuollainen ratkaisuhan säästäisi koulimisen vaivan! Kiitti vinkistä! Oma mansikkamaa olisi mullakin haaveissa, muutaman taimen laitoin kohopenkkeihin viime kesänä ja ajattelin, että mansikathan ovat myös näppäriä maanpeittokasveja. Kanat olivat kuitenkin eri mieltä ja tekivät manskun taimista selvää, olin niiden mielestä istuttanut ne varmaan parhaille multakylpypaikoille.
TykkääTykkää
Voi sinua tietämätöntä ihmistä kun ihan väärään kohtaan menit taimet laittamaan! 😃 Mä olen teitä muita omavaristelijoita seuraamalla vasta tajunnut kuinka hauskoja eläimiä nuo kanat on.
TykkääTykkää
Toivotaan, että saatte reilusti vesimeloneita ❤ Suosittelen myös sokerimeloneiden kokeilua. Hjam hjam!
TykkääTykkää
Mä mietinkin mitä meloneja sinä olet viljellyt. Sokerimeloni on mulle ihan vieras, mutta täytyypä tutkailla 😊
TykkääTykkää
Mielenkiintoinen tuo idätystapa tosiaan, kun näkee mitkä itää ja mitkä ei.
Ja vesimeloninkasvatus kuulostaa myös jännältä. Erityisesti, koska se on hyvää. Ja sepä onkin, kuten kirjoitit, pääsia kaikelle kasvattamiselle, että tykkää itse syödä.
Ens kuussa nähdään taas!
TykkääTykkää
Ensi kuussa nähdään! 😊
TykkääTykkää
Mä laitoin Charlesin heti seurantaan, mulle uusi tuttavuus, joten kiitos vinkistä!
TykkääTykkää
Olepas hyvä! 😊
TykkääTykkää