Aatoksia satokaudesta 2018

Kesä 2018 jää mieliin kuumana ja sateettomana. Oikea intiaanikesä helli meitä lämmön ystäviä. Kesä oli myös ensimmäinen, jonka asuimme kokonaan siirtolapuutarhamökillä. On vaikea keksiä adjektiivia, joka kuvaisi sitä oikeudenmukaisesti kun ikimuistoinenkin tuntuu vähättelyltä. Kenties paras kesäni tähän mennessä.

20180728_203654

Tässä on rinnakkain kärhöt Piilu (vas.) ja Dr.Ruppel (oik.), jotka näyttävät minun silmiin ihan samalta. Upealta.

Minulle siirtolapuutarhamökissä tärkeää on sen puutarha. Haluan viljellä hyötykasveja, mutta myös nauttia kukkaloistosta. Kolme vuotiaalla puutarhurin kokemuksella sanoisin, että kukat menestyivät tässä lämmössä hyvin, mutta hyötykasvien osalta olosuhteet oli haastavammat. Meidän pieni kasvimaa on saven sekaista ja se halkeilikin kuivuuttaan moneen otteeseen. Esikasvattamani pienet keräkaalin taimet kuivuivat pystyyn heti istutettuani ne ja kasteluvesi kuljetti siemenkylvöni ympäriinsä. Kasvimaa hakikin kesän aikana orgaanista muotoa ajattelemani rivimallin sijaan. Porkkanat kasvoivat rivien välissä ja sipuli salaattipuskan keskellä.

20180703_190954

20180706_131237

Mansikkakakku omista marjoista.

Satoa tuli reilusti mansikoissa ja tomaateissa. Samoin lempparini marjatuomipihlaja täyttyi ihanista mustista marjoista. Kurkut eivät onnistuneet, niitä sain vain muutaman. Vesimeloneja oli kaksi taimea ja kaksi melonia saatiin. Toisen vain tyrin kokemattomuuksissani ja päästin ylikypsäksi. Pepi-päärynä kukki tavattoman kauniisti keväällä, mutta kärsi kirvoista. Yritin korjata asiaa suihkuttelemalla siihen vesi-mäntysuopaliuosta, mutta se tiputti kuitenkin kaikki kukkansa. Näin ollen ei yhtään päärynää. Jänövaurioista kärsinyt Vuokko-omppu teki puolestaan noin kahdeksan hedelmää ja ilokseni huomasin, että lajike on just minun mieleeni. Victoria-luumu ilahdutti kahdella raakileella, joista toisesta sain vähän maistaa päästä. Hyvältä vaikuttaa sekin.

20180921_152503

Katsokaa noita parsakaaleja!

Pottua, papuja ja kesäkurpitsaa tuli hieman. Porkkanat olivat epämuodostuneita ja pieniä. Parsakaali teki kolme pienehköä, mutta todella hyvälaatuista kukintoa. Ne olivat iloinen yllätys. Valkosipulit kasvoivat hyvin ja osan säästin ensi vuodelle kasvatukseen ja osa syötiin. Punajuuria tuli muutama. Salaatti kasvoi puuksi. Zilga-viiniköynnös teki mukavasti rypäleitä, jotka kypsyttyään olivat ihan hyviä. Kooltaan ne olivat aika pieniä ja sisällä isot siemenet. Heh.

Tämän kesän uusi tuttavuus oli suippopaprika ja se oli iloinen yllätys. Helppo kasvattaa ja pysyy tukevasti pystyssä omillaan. Pölyttelin paprikat topsipuikolla ja se tekikin hurjan määrän raakileita. Raakileet pysyivät viikkotolkulla vihreinä ja minulta loppui kärsivällisyys odotteluun. Harvensin raakileita isolla kädellä ja ne päätyivät mökkinaapurin pakastimeen. Paprikahan on siitä mukava, että sen voi syödä vihreänäkin. Maku ei silloin vaan ole niin makea, mutta salaatissa menee hyvin niinkin. Harvennuksen jälkeen paprikat alkoivat punertumaan ja olivatkin sitten oikein makoisia. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan ihan syödystä vihanneksesta kerätyistä siemenistä.

20180903_124632

Suippopaprika on helppo kasvatettava.

20180824_164813

Vesimeloni onnistuu ainakin kasvihuoneessa.

Muutenkin siementen keräily seuraavaa vuotta varten on minun mielestä tosi hauskaa. Esimerkiksi osa pavuista pääsi vähän ylikypsäksi niin kompostoinnin sijaan kuivasin ne siemeniksi ensi vuodelle. Samoin kävi kesäkurpan kanssa. Myös vesimelonista sain paljon siemeniä sekä useammasta tomaattilajikkeesta. Kukkien siemeniä keräsin ihan hirveät määrät. Pitäisi keksiä joku hyvä systeemi siemennyssäköiden säilytykseen…

Ensi vuonna haluaisin panostaa entistä enemmän aikaisin satoa tuottaviin hyötykasveihin. Suurin osa sadosta kypsyy niin myöhään, että me olemme siinä vaiheessa jo keräämässä kimpsuja kasaan ja kaupunkiin muuttamassa. Yksiössä asuessa ei ole oikein mahdollista säilöä satoa, toki pakkaseen ja jääkaappiin mahtuu jotain. Lisäksi töihin palatessani minulla on mahdollista hankkia lounasruokalasta ylijäänyttä ruokaa ja talven ajan elelenkin suurimmaksi osaksi tällä ”hävikkiruoalla”. Se on vaan yksinkertaisesti niin helppoa kun ei itse tarvitse kokata kuin lisukkeet ja toisaalta tuntee tekevänsä ekoteon. Tätä taustaa vasten kuulisinkin mielelläni vinkkejä, mitä aikaisin satokypsää kannattaisi viljellä ja myös kaikki kikka kolmoset sadon nopeuttamiseksi kiinnostaa!
Mukavaa alkavaa viikkoa!
Toivottaa, Javis

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s