Käsityö Javis ja miten siihen päädyttiin

Tasan viikko sitten aukesi minun unelma eli käsityöverkkokauppa Käsityö Javis. Pohjustukseksi täytyy kertoa vähän taustoja.

Olen jo pari vuotta pohtinut tapaa miten hyödyntäisin toiminimeäni sen jälkeen kun päätin vähentää radikaalisti kengityspuolen töitä. Pitkän linjan hevostyttönä työ hevosten parissa tuntui unelmaduunilta ja alan opiskelu olikin sitä. Huippuporukalla ja huippuopetuksessa saimme nauttia hyvistä puitteista ja laitteista ja työ oli melko kevyttä. Hevoset oli kilttejä ja olla möllöttivät rauhassa tuntitolkulla kun me yritimme parhaamme. Opettaja oli aina lähellä ja kurssin loppupuolella työnjälki alkoikin olla hyvää. Parin kanssa kengitettiin yksi hevonen per päivä ja välissä käytiin syömässä lounasta ja pidettiin kahvitaukoja mukavia rupatellen. Kahdeksan tuntia ja kaksi jalkaa tehtävänä. Olin hevostytön taivaassa.

Kengitys on edelleen mielestäni äärimmäisen mielenkiintoista ja sen vaikutukset hevosen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin inspiroivat minua edelleen. Enkä edes aloita paasaamaan kengättömyydestä. Se se vasta mielenkiintoinen maailma onkin!
Tein kengittäjän hommia toiminimellä joitakin vuosia, mutta työ itsessään oli kaikkea muuta kuin mistä koulussa pääsimme nauttimaan. Fyysisesti rankkaa yksin puurtamista, kylmässä, pimeässä ja märässä. Ja uuden kengittäjän vitsauksena vielä ne hankalat hevoset, joita asiakaskuntansa vakiinnuttaneet sepät eivät suostu tekemään. Hankalan hevosen kanssa työnjälki kärsii ja vielä jos joutuu pelkäämään oman henkikultansa vuoksi on ihmisen pysähdyttävä punnitsemaan muita vaihtoehtoja. Olen sivunnut aihetta mm. tässä postauksessa: https://lauraelijavis.wordpress.com/2017/08/15/kavionvuolua/

IMG_0032

Tämä oli yksi kengityskoulun loppukokeista. Olen itse HITSANNUT tavalliseen kenkään tuon suoran osan, hionut sen ja porannut sekä jengoittanut reiät hokeille. Se oli niin hauskaa!

Teen edelleen kengityshommia pienimuotoisesti, mutta pari vuotta olen odotellut uutta ideaa. Minulla on joku mystinen luotto siihen, että kun kysyy itseltään oikeita kysymyksiä ja odottaa kärsivällisesti niin vastaus annetaan sinulle. Tämä on käynyt toteen useita kertoja elämässäni ja luotan siihen, että ratkaisut löytyvät. En usko, että tämä johdatus olisi mitään jumalallista vaan enemmänkin minusta itsestä ja alitajunnastani kumpuavaa. Pahin vihollinen tälle itsensä kuuntelulle on kiire ja sitähän minulla ei onneksi ollut. Pallottelin välillä kuumeisestikin bisnesideoita ja niitä hylättyjä olikin useita. Suunnitelma alkoi kristallisoitumaan kun törmäsin somessa yksiin virkattuihin korviksiin maailman toiselta puolelta. Pakko saada noi tai oikeastaan ruveta itse tekemään ja myymään niitä!

20171108_182445

Ne minua alunperin inspiroineet korvakorut olivat kutakuinkin tällaiset. Nämä kaunokit ovat tekemäni uniikkikappaleet ja löytäneet jo uuden kodin.

Olen aina tehnyt käsitöitä ja tuunaillut vanhoista vaatteista uutta, mutta virkkaus on ollut enemmänkin siskoni Jennin hommia. Rohkeasti otin kuitenkin härkää sarvista ja internetin ihmeellisestä maailmasta aloin opettelemaan erilaisia silmukoita. Aiemmin osasin suunnilleen ketjusilmukkaa, mutten paljon muuta. Tänä syksynä olen virkannut ja eritoten purkanut enemmän kuin moni koko elämänsä aikana. Jos olen kehittynyt hyväksi korvisten virkkaajaksi niin samalla minusta on tullut erinomainen purkaja. Jos sinulla on työ joka vaatii purkamista niin tänne vaan!

Minussa syvällä asuu myös pieni harakka, joka rakastaa kaikkea kimaltavaa ja kaunista. Tämän harakan ansiosta virkattujen korvisten ympärille on kehkeytynyt paljon muitakin tuotteita. Uusiakin ideoita pukkaa koko ajan.

Viimeisimpänä ponnistuksena oli itse verkkokaupan pystyttäminen ja tuotteiden kuvaaminen. Kauhea stressi! Apuun riensi Jenkka. Mun sisko. Paras kaikiksta. Mä olen meistä se laulun Suloinen myrkynkeittäjä, joka vääntää milloin minkäkinlaisen sopan ja kun pinnalla on enää nenänpää, rientää sisko apuun. Usein riittää se henkinen tuki, mutta nyt tarvittiin fyysistäkin. Jenni toimi mallina, kuvausassistenttina ja vähän myyjänäkin. Miten mä tämänkin taas hänelle hyvittäisin?!

20171108_164656

Jenkassa on mallin ainesta, eikö?!

Pitkä virsi tuli, mutta saanen esitellä: Viikon vanha Käsityö Javis

https://holvi.com/shop/kasityojavis/

Puotiani voi seurata myös facessa nimellä Käsityö Javis. Tulen jakamaan täällä blogissa myös ohjeita tiettyjen tuotteiden tekoon, koska valmiiden tuotteiden myymisen lisäksi mun suuri ilo on inspiroida muita käsitöiden pariin. Olisi ihanaa pitää joku kässäkurssikin joskus.. Hmmm, olisiko siinä seuraava projekti. Jenni varaudu, soppaa on taas luvassa!

Innostunein terveisin, käsityöyrittäjä Javis

Yksi kommentti artikkeliin ”Käsityö Javis ja miten siihen päädyttiin

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s