HSY:n Kompostointikurssi

Elämässä parasta on yllätyksellisyys. Minä yllätän itseni jatkuvasti. Yleensä yllätysten sävy on positiivinen, mutta joskus valitettavasti myös negatiivinen.  Yllätys voi olla onnistuminen jossain mitä pidin mahdottomana. Uusi kiinnostus aiheeseen, jota on aiemmin pitänyt pliisuna. Erilainen taito mitä ei ole tiennyt olevankaan. Negatiivista on huomata itsessään sellaisia piirteitä mistä ei pidä. Ennakkoasenteita. Tästä pääsenkin sopivasti aasin sillalla illan aiheeseen.

Vielä joitakin vuosia sitten en olisi koskaan voinut kuvitella istuvani kirjastossa kuuntelemassa luentoa kompostoinnista ja kutomassa samalla säärystimiä. Never ever, mutta kappas! Kyse oli Oulunkylän kirjastossa järjestetystä Helsingin seudun ympäristön Kompostointikurssista. Ennakkoasenne: tylsää, mutta tarpeellista. Lopputulema: todella mielenkiintoista ja aika hurahti tuosta noin vaan. Hsy järjestää maksuttomia kahden tunnin mittaisia kursseja yhdessä monien tahojen kanssa ja kurssin voi pyytää vaikka oman siirtolapuutarhayhdistyksen tiloihin tai omakotitaloalueelle, jossa on vähintään 10 kiinnostunutta kuulijaa.

20171019_212305

Kurssin puhujana oli tänään Anne Järvi ja hän tempasi mukaansa hauskoilla kertomuksilla. Aloitimme ihan perusteista ja kävimme vaihe vaiheelta aihetta läpi. Kurssilla saatiin vastaus ainakin näihin kysymyksiin: Mitä saa kompostoida? Millä tavoin? Mihin kompostori pystytetään? Millaisia eri kompostoreja on? Miten hyvin toimiva komposti rakennetaan kerros kerrokselta? Missä on vika kun kompoistointi ei suju? Mitä tehdään kun talvi tulee? Ja mihin syntynyt tuotos käytetään?

Itselleni kompostointi on vielä melko uutta kun toista kesää vasta mökkeiltiin. Perusasioiden kertaaminen oli hyvästä ja uusiakin oivalluksia tuli. Minulla on ollut ongelmana muurahaiset ja kärpäset kompostissä enkä ole saanut lämpöjä nousemaan riittävästi öpäkäisten hävittämiseksi. Tähän syyksi selvisi liika kuivuus. Erottelevan kuivakäymälän kuivajätepuolelle on hyvä kaataa vaikka ihan vettä kostukkeeksi, jotta prosessi lähtee käyntiin. Kompostin tulisi olla kuin märkä rätti. Kostea, muttei valuva. Tämä pätee myös muurahaisten valloittamaan puutarhakompostiin. Toinen hyödyllinen korjaus tuli tietoon, että huussijätettä voisi käyttää syötäville kasveille vuoden kompostoinnin jälkeen. Hsy:n vahva suositus kuitenkin on, että vasta kahden vuoden kuluttua marjapensaille ja hedelmäpuille ja kolmannen vuoden jälkeen raakana syötäville vihanneksille. Ulostebakteerit ovat kuulemma erittäin pitkäikäisiä ja esimerkiksi lehtisalaattiin kulkeutuu herkästi ylimääräistä maaperästä. Myös vaikeana kokemieni lehtien kompostoiminen onnistuu kunhan kasaa kompostin ohuina kerroksina ja laittaa väleihin jotain ravinnepitoista kuten vaikka hevonkakkaa, kanankakkaa tai jotain vihreää eli tuoretta puutarhajätettä.

20171019_212345-1

Nämä asiat jäi minulle päällimmäisenä mieleen ja suosittelen kurssia lämpimästi kaikille puutarhureille tai elintarvikejätteen kompostoinnista kiinnostuneille. Ennakkoasenteista huolimatta. Paljon tietoa aiheesta löytyy osoitteesta http://www.hsy.fi ja sieltä voi ottaa yhteyttä mikäli haluaa kutsua itse kokoon vastaavan kurssin. Itse kompostoimalla saa jätteissä olevan ravinnepotentiaalin uudelleen kiertoon luonnollisesti ja turvallisesti. Eikä tarvitse ostaa teollisesti tuotettuja lannoitteita. Hyvä juttu siis.

Nyt palaan omalle mukavuusalueelleni Emmerdalen ja iltakahvin merkeissä.
Mukavaa iltaa sinulle, toivottaa Javis

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s