Sataa sataa ropisee

Pili pili pom, varpaitakin palelee pili pili pompompom! Nalle Puh on sadelaulullaan asian ytimessä. Lokakuu on lähtenyt vauhdilla käyntiin ja sen huomaa ihan vaan ikkunasta kurkkaamalla. Vettä tulee koko ajan ja väkisinkin meinaa ihmisillä väsymys painaa hartiat lysyyn. Usein mietin, että kyllä Suomessa nämä surkeat kelit tekee tästä elämästä vähän muuta maailmaa vaikeampaa. Talvet nyt on mitä on ja en edes muista milloin olisi ollut oikein lämmin kesä. Kaunis syksy oli vuonna 2015. Muistan sen tarkasti, koska se oli viimeinen syksy kun minulla oli Pätkä. Rakas hevoseni. Päivät olivat toinen toistaan kauniimpia kuulaita syyspäiviä ja aurinko paistoi paljon. Laukkailtiin Sipoon sänkipelloilla ja nautittiin vauhdin huumasta. Eniten jännitti saako sitä heppaa enää hiljentämään kun sen kerran päästää valloilleen. Hyviä muistoja.

Elämä kulkee vaiheittain ja tuo aika on nyt takanapäin. Täytyy sanoa, että tänään kun lenkitin koiraa kahdesti tuolla kaatosateessa olin kiitollinen hevosettomuudesta. Silloin sateiset syksyt tuntuivat loputtomilta. Kuraa, märkyyttä ja kylmyyttä. En tykkää noista mistään. Syksyisin sitä harkitsee vadelmaveneen nokan kääntämistä Ruotsiakin pidemmälle. Olisipa ihana asua jossain, missä talvi ei olisi ihan niin pitkä ja kesä niin lyhyt kuin täällä koto-Suomessa.

Pari vuotta sitten havahduin kuitenkin yksinkertaiseen aatokseen, joka on helpottanut oloani. Jos et voi vaikuttaa olosuhteisiin, älä anna niiden lannistaa. Säälle ei kannata antaa valtaa pilata omaa fiilistä saati päivää. Tajusin, että usein olo oli jo aamusta myrtsi vaikkei mitään ikävää ollut vielä sattunut. Pelkkä vallitseva säätila aiheutti nihkeän fiiliksen. Aluksi asian muuttaminen vaati paljon tietoista keskittymistä. Yrittämällä yritin pitää mielen pirteänä ja pikkuhiljaa se kävi helpommaksi. Fake it, until you make it! toimi ainakin tässä asiassa.

En voi väittää etteikö sateinen keli kuudetta päivää putkeen kyllästyttäisi, mutta jo pelkkä ajatus siitä että, ”Tälle minä en voi mitään”, auttaa. Ja kunnon sadekamppeet auttaa myös. Ja se, että takaisin kotiin päästyään voi keittää iltasumpit ja syödä herkkuja. Hautautua sohvan nurkkaan ja lukea tai tehdä vaikka käsitöitä. Sulkea telkun aikaisin ja jättää kaikki hölmöt ohjelmat katsomatta. Vähentää ylimääräiset menot minimiin ja keskittyä akkujen lataamiseen. Ottaa pienet päiväunet. Sytyttää muutamat kynttilät tai viritellä jouluvalot. Olla itselleen armollinen.

IMG-20170914-WA0002

Tämmöinen nassu on edessä lenkin jälkeen. 

20170713_130925-1

Kirpparilta eurolla ostettu huomioliivi on jäänyt vähälle käytölle kun joka päivä pitää pukea kunnon sadetakki. En kestä sitä märän koiran hajua, joten takki laitetaan!

20170821_193949

Tein itselleni heijastavan pöllön takin rinnukseen. Oli aikamoista näperrystä ja ompelujälki ei tyydyttänyt meikäläistä laisinkaan. Kunhan työputki hellittää niin teen siistimmän version.

Kyllä tästä taas tänäkin vuonna selvitään! Joulukuuhun kun päästään niin sitten ollaan jo voiton puolella. Juhlitaan sata vuotiasta Suomea ja maistellaan glögiä ja pipareita. Ei lannistuta pimeydestä.

Mitkä on sinun parhaat vinkit syksyn selättämiseksi?
Tiedustelee, Javis

 

Yksi kommentti artikkeliin ”Sataa sataa ropisee

  1. Kunnon sadevarusteet!!!!
    Kerran kirpas lompakkoa, mut nyt ei ahista aamusin tippaakaa, ku pukee keltaset kumpparit ja sadetakin päälle. Ja kotona oottaa palapeli. Ei tartte hötkyillä mihinkää.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s