Santorinin summaus

Takaisin kotona! Viikon loman jälkeen minulla on usein jo hinku palata kotiin. Riippumatta siitä kuinka onnistunut loma oli. Kun arki on mukavaa on siihen kiva palatakin. Huomenna alkaa tällä tytöllä reipas töiden paiskinta ja uusia projektejakin on suunnitteilla. Syksy tuntuukin erittäin houkuttelevalta.

Mutta näin siirtolapuutarhurina on palattava vielä Santorinin kasvillisuuteen. Saari on siis todella kuiva ja tuliperäinen, joten maasto on lähinnä harmaabeigeä. Ei mikään paratiisisaari. Turismin jälkeen suurin työllistäjä on viinintuotanto ja pinta-alasta suuri osa on varattu viiniköynnöksille. Saateettomuuden ja reippaan tuulen vuoksi viini kasvatetaan maata pitkin. Se saa vetensä aamukasteesta, mutta jollain isommilla viljelyksillä näkyi kastelujärjestelmiä. Suurimmassa osassa ei ollut lisäkastelua ja köynnökset näyttivät rutikuivilta. Ilmeisesti ne jaksavat kuitenkin tuottaa hedelmää runsaasti, koska viinitiloja saarella riittää. Santorinin kuuluisin viini on Vinsanto, erittäin makea punainen jälkiruokaviini, joka ei ainakaan tämän parin suuhun oikein sopinut. Ehkä makunystyrämme eivät vain olleet tarpeeksi hienostuneita.

20170908_140929

Viiniköynnökset kasvatetaan maata pitkin.

Bougaineville eli ihmeköynnös kukki saarella niin upeasti, että minun oli pakko pysähtyä sitä kuvaamaan useammassakin paikassa. Sen kukintohan on loppupeleissä hyvin vaatimaton pieni valkoinen kukka ja näyttävimmän osan muodostaa ylälehdet kukinnon ulkopuolella. Useimmiten köynnös on kirkas pinkki, mutta muitakin värejä on. Bougaineville on puuvartinen köynnös ja iän karttuessa se kasvaakin jopa parimetriseksi. Se vaatii kuitenkin tuen. Santorinilla sitä kasvatettiin paljon pergoloiden seinustoilla ja ne muodostivat upeita pinkkejä katoksia. Siis niin kaunis kasvi! Ehdin tietenkin jo tutkailla kasvin menestymismahdollisuuksia Suomessa ja parhaiten se talvehtisi 5-10 asteen lämpötilassa. Täytyy vielä äidin kanssa neuvotella löytyisikö heiltä kasville sopiva talvehtimispaikka ja jos järjestyy niin kokeilen sitä taatusti ensi keväänä. Me asumme itse kerrostaloasunnossa, jossa on aina vähintään se 24 astetta lämmintä ja mökki taas on talvisin kylmillään niin talvehtimispaikkaa en itse valitettavasti saa oikein järjestettyä.

20170907_100551

Ihmeellisen kaunis ihmeköynnös.

Viiniköynnösten ja bougainevillen lisäksi saarella näkyi eritoten ruukuissa kasvatettuna erilaisia kauniita kukkivia kukkia. Petunioita oli monen värisiä ja sitten ihania kirkkaan keltaisia ja oransseja hibiscuksia. Kaikenkaikkiaan ihmiset tuntuivat panostavan kasveihin ja nähtiinkin kolme aika paratiisin oloista kukkakauppaa. En kuitenkaan viitsinyt lähteä J:tä niihin raahaamaan kun en mitään olisi voinut kuitenkaan ostaa.

20170904_155738

Hibiscus.

Vuokrasimme kahdeksi viimeiseksi päiväksi skootterin ja huristelimme sillä ympäriinsä. Kävimme uudestaan Oiassa tällä kertaa lounaalla ja Firassa kahvittelemassa. Minäkin ajoin vaikkakin hiljaisella sivutiellä. Skootteri on hyvä kulkuväline Kreikan saarilla ja paikalliset ottavat mopoilijat hyvin huomioon. Yhtään hurjaa ohitusta ei näkynyt. Jos vain suinkin kynnelle kykenee niin suosittelenkin tätä kulkupeliä lämpimästi. Saa mennä oman rytmin ja halun mukaan sekä pysähtyä katselemaan juuri itseä kiinnostavia asioita. Ja tuulen tuntu kasvoilla on vapauttavaa siitäkin huolimatta, että vauhtia on vaivaiset 40 km/h.

Meille on muodostunut tapa ostaa jokaiselta matkaltamme magneetti ja usein se onkin ainoa tuliainen mitä tuomme. Minua ei kiinnosta lainkaan kuluttaa aikaa matkoilla käymällä suurissa kansainvälisissä vaateketjuissa, jotka ovat mielestäni aika samanlaisia joka paikassa. Santoriniltä löydettiin kuitenkin kaikenlaista pientä tilpehööriä, joiden hankintaa olin pohtinut. Ostoslistalla oli puuvillaiset hamam- tai pareopyyhkeet. Nimi tuntuu vaihtelevan ostosmaasta riippuen, Turkissa hamam ja kreikassa pareo. Ne on ohutta puuvillaa, joka on kevyttä, kuivaa hyvin ja toisaalta myös kuivuu nopeasti. Hamampyyhettä voi käyttää myös huivina tai jopa pöytäliinana. Pyyhkeiden lisäksi minä tarvitsin uudet sandaalit ja löysinkin ihanat hörsylälipokkaat, joissa on välkehtiviä strasseja. Näissä asioissa olen vahvasti sitä mieltä, että more is more! Mitä enemmän säihkettä sen parempi. Mökille on pitänyt ostaa patakinnas ja -lappu, joten mikäpä sen mukavampaa kuin muisto matkalta. Nyt joku harmaavalkoisen sisustuksen omistaja pyörtyy, mutta mökillä saa kaikki kukat kukkia ja sinne sopii hyvin myös tämmöiset tuotteet. Minusta on kivempi, että tavaroilla on joku tarina kuin että kävelisin sisustuskauppaan Suomessa ja ostaisin kaiken kerralla.

Hevosihmisenä silmäni alkavat heti kiilumaan kun näen jotain hevosaiheista tavaraa ja selkeä hevospatsaan mentävä aukko on olkkarissa ollut. Ja nyt osui! Tämä pronssinen hepokatti on kreikkalaisten vanhojen veistosten jäljennös ja materiaalina oxydised bronze. Harmillisen pieni se kyllä on, joten paikka isommalle hepalle on vielä avoinna. Magneetit ostettiin tietty myös, toinen J:n äidille ja sitten parit postikortit. J:lle ostettiin myös sandaalit ja vyö sekä mulle lippis. Kukallinen tietty. Nämä kotiinviemiset oli meidän mittapuulla aivan ruhtinaallisen suuret ja suorastaan kreisishopattiin. Kerskakulutus ei ole meikäläisten juttu, mutta nyt tuli vain kivoja juttuja vastaan ja tiedän, että kaikille tulee käyttöä. 

20170911_134129

20170911_231941

Edit. Sain palautetta, ettei sandaaleiden hörsylät käyneet ilmi aiemmasta kuvasta, joten tämä kuva puhukoon puolestaan.

Iloista arkea, toivottaa Javis

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s